SEY Suomen eläinsuojelu
SEY Suomen eläinsuojelu on Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija.
ID: 383266291581-78
Lobbying Activity
Response to Follow-up to the European Citizens’ Initiative “Fur Free Europe”
29 Jul 2025
SEY Suomen Eläinsuojelu kannattaa komission ajatusta turkis turkistarhauksen kieltoa mahdollisimman lyhyellä, korkeintaan muutaman vuoden siirtymäajalla. Kannatamme komission ajatusta siitä, että minkkien, kettujen, supikoirien ja chinchillojen turkistarhaus EU:ssa kielletään. Samalla on välttämätöntä kieltää näistä eläimistä peräisin olevien turkisten ja turkistuotteiden saattaminen EU:n markkinoille. Eläimiä, joiden tarhaaminen tulee kieltää ovat minkki (Neovison vison), hilleri (Mustela putorius), soopeli (Martes zibellina), supikoira (Nyctereutes procyonoides), kettu (Vulpes vulpes) ja naali (Vulpes lagopus) sekä näiden risteymät. Turkistarhaus on epäeettinen elinkeino, jossa näiden eläinten hyvinvointi ei vähimmissäkään määrin toteudu. Sekä EU-kansalaisten että suomalaisten mielipide on vahvasti turkistarhausta vastaan. Petoeläinten pitämistä karuissa, pienissä ja verkkopohjaisissa häkeissä ei tarjoa eläimille pienintäkään mahdollisuutta toteuttaa olennaisia lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, joihin kuuluu laajoilla alueilla liikkuminen, saalistaminen, minkillä uiminen ja ketuilla kaivaminen ja korkeat myyrähypyt. Olennaisten käyttäytymistarpeiden estäminen aiheuttaa eläimille turhautumista, josta seuraa pitkäkestoista stressiä. Siitä huolimatta turkistarhausta on pyritty viherpesemään muun muassa sertifikaatein. Turkisalan sertifikaatit kuten WelFur ei kuitenkaan ole hyvinvointimerkki, sillä sertifioinnissa verrataan keskenään pienissä, pelkistetyissä verkkohäkeissä elävien eläinten hyvinvointia ja olosuhteita toisiinsa. Vertailua ei siis tehdä todellisuudessa hyvinvoiviin eläimiin. Parhaatkaan pisteet sertifioinnissa eivät merkitse sitä, että eläimen elämänlaatu olisi edes kelvollista. Myös Suomen Eläinlääkäriliitto on syksyllä 2023 ottanut kantaa turkistarhauksen kieltämiseksi ja toteaa, että sen ohella, että nykymuotoinen turkistarhaus aiheuttaa kärsimystä turkiseläimille, seuraa siitä ympäristöongelmia ja vakavia terveydellisiä riskejä. Petoeläimien pitäminen ahtaasti vieri vieressä pienissä tiloissa luo otolliset olosuhteet taudinaiheuttajien lisääntymiselle, leviämiselle ja muuntumiselle. Suomen viranomaiset ovat huolissaan turkistarhauksen aiheuttamasta pandemiariskistä. Ruokavirasto toteaa, että turkistarhaus on riski myös elintarviketuotannolle ja -viennille. Ruokaviraston mukaan turkistarhoille yleiset taudinaiheuttajat, kuten salmonella, leviävät todennäköisesti turkistarhoilta nauta- ja sikatiloille. Turkiseläinten tarhaukseen liittyy myös lukuisia ympäristöhaittoja. Turkiksia markkinoidaan ympäristöystävällisenä luonnonmateriaalina, mutta tosiasiassa niiden tuotannon hiilijalanjälki on jopa viisinkertainen keinomateriaalivaatteisiin verrattuna. Turkis ei ole luonnollisesti hajoava tuote, sillä kaupallisesti myytävien turkisten nahka on yleensä parkittu kromilla tai muilla synteettisillä aineilla, jotka estävät niiden hajoamisen ja saastuttavat ympäristöä. Turkisala painii jatkuvien talousvaikeuksien kanssa, ja alan jatkuminen on viime vuosina mahdollistettu pitkälti mittavien valtion tukien ja korvauksien kautta. Turkistarhauksen loppu on edessä. Myös osa alan harjoittajista on toivonut tukea toiminnan lopettamiseen. Nopea turkistarhauksen lopettaminen olisi todennäköisesti kaikkien etu, sillä näin minimoitaisi myös pandemiariskit: loppuun palaneet ja epämotivoituneet tarhaajat eivät todennäköisimmin edes pysty huolehtimaan asiallisesta tautisuojauksesta. Kaikkein huonoin vaihtoehto kaikkien osapuolien näkökulmasta olisi nyt investoida uusiin marginaalisesti parempiin häkkeihin ja tukea sitä verovaroin. Vastaava virhe tehtiin häkkikanaloiden kohdalla EU:n kieltäessä perinteiset kanahäkit. Tuolloin investointeja tehtiin varusteltuihin häkkeihin lattiakasvatuksen sijaan, mutta muutaman vuoden kuluttua oli selvää, että oli tehty kallis virhe. Liitteenä lisätietoa lähteineen.
Read full responseResponse to Modernisation of the EU legislation for on-farm animal welfare for certain animals
16 Jul 2025
SEY Suomen Eläinsuojelu kiittää komissiota mahdollisuudesta lausua. Tarvitaan EU:n laajuinen, vahvasti tieteeseen perustuva, selkeä eläinten hyvinvointilain uudistus. Uudistuksen tulee kattaa kaikki tuotantoeläinlajit. Tehokkaan ja yhdenmukaisen lainsäädännön ja sen valvonnan mahdollistamiseksi lainsäädännön täytyy olla eläinlajikohtaista. Eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi häkeistä on päästävä kattavasti eroon kaikkien eläinlajien (myös turkiseläinten) kohdalla ja siirtymäajat tulee pitää kohtuullisina, muutaman vuoden mittaisina. Hyvinvointilainsäädännön uudistamisen ei tule rajoittua pelkästään häkkikasvatuksesta luopumiseen, vaan siinä tulee huomioida esimerkiksi nopeakasvuiset rodut ja kalojen hyvinvointi. Yhtenäinen, vahva ja korkealla tasolla oleva sääntely luo tasapuolisemmat markkinat ja varmistaa, että kaikki toimijat sitoutuvat tiettyyn hyvinvoinnin tasoon. Painotamme, että uudistuksen tulee kattaa komission toimivuustarkastuksessa havaitut puutteet ja perustua tieteelliseen tutkimusnäyttöön. Rakenteellista muutosta kannattaa tukea CAP:in avulla ja tuottajia tulisi CAP:n avulla kannustaa siirtymään korkeamman hyvinvoinnin tasoon jo ennen pakollisia vaatimuksia sen sijaan, että he odottaisivat lopullista määräaikaa (IEEP 2022. Financing the Cage-Free Farming Transition in Europe). CAP:n panostusta eläinten hyvinvointiin tulee vahvistaa (IEEP 2025, Improving animal welfare through the CAP). Myös mikrobilääkeresistenssin ehkäisemiseksi Euroopan komission koordinoima AMR One Health Network (2022) suosittelee, että tuottajia tuetaan CAP:n kautta eläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Pidämme erittäin tärkeänä tuontituotteisiin sovellettavia eläinten hyvinvointiin liittyvien vaatimusten yhdenmukaistamista. EU:n nykyiset eläinten hyvinvointia koskevat säännöt maatilan tasolla eivät koske elintarvikkeita, jotka tuodaan EU:n ulkopuolisista maista. Kolmansista maista tuotaville tuotteille tulisi asettaa kaikki samat eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kuin EU:n sisällä, jotta tuottajien on mahdollista vastata kuluttajien vaatimuksiin korkeamman tason eläinten hyvinvoinnin tuotteista. Vuoden 2023 Eurobarometrin mukaan suomalaisista vastaajista 70 % katsoi, että eläinten hyvinvointia koskevia EU:n sääntöjä tulisi soveltaa tuontielintarvikkeisiin. Kansalaiset eivät halua kulutuksensa tukevan epäinhimillisiä ja kestämättömiä tuotantotapoja EU:n rajojen ulkopuolellakaan. Tuontituotteisiin sovellettavien eläinten hyvinvoinnin tuotantostandardien yhdenmukaistaminen tukee globaalia siirtymää kohti kestäviä elintarvikejärjestelmiä. Jotta tuontivaatimukset eläinten hyvinvoinnin osalta ovat uskottavia myös WTO:n silmissä, tulee EU:n päivittää oma eläinten hyvinvointilainsäädäntönsä ensin. Hyvinvointilainsäädännön uudistamisen tulee ulottua laajemmalle kuin vain häkkikasvatuksesta luopumiseen, jotta pystytään puuttumaan myös kolmansista maista tuotujen tuontituotteiden muihin eläinten hyvinvointiin liittyviin ongelmiin, kuten kivuliaisiin toimenpiteisiin. Kannatamme urospuolisten untuvikkojen järjestelmällisestä lopettamisesta luopumista. Suomalaisista ja eurooppalaisista kuluttajista valtaosa pitää toimintatapaa vääränä (Eurobarometri 2023). Myös Federation of Veterinarians of Europe on 2017 ottanut kantaa sen puolesta, että meidän tulisi pyrkiä luopumaan ylijäämäeläinten tuotannosta sekä edistää ja tukea aloitteita, jotka etsivät ratkaisuja ei-toivottujen eläinten tappamisen sijaan. Nykyinen käytäntö on paitsi epäeettistä myös resurssien tuhlausta etenkin, kun toimivia vaihtoehtoja on jo laajalti kaupallisessa käytössä. Hyvinvointilainsäädännön uudistamisen tulee ulottua lintujen vanhempaissukupolviin ja untuvikkoihin saakka.
Read full responseResponse to Evaluation of the Public Procurement Directives
6 Mar 2025
Julkiset hankinnat voisivat toimia tehokkaana välineenä, jolla Euroopan unioni pystyisi edistämään eläinten hyvinvoinnin huomioimista elintarviketuotannossa. Nykyinen direktiivi ei velvoita kestävyyden tai laadun huomioimiseen julkisissa hankinnoissa, vaan valinta pelkän hinnan perusteella on edelleen sallittua. Kestävyyteen liittyvät kriteerit, mukaan lukien eläinten hyvinvointi, olisi tärkeä nostaa pakolliseksi osaksi julkisten hankintojen prosessia. Julkisten hankintojen kriteerit voisivat samalla auttaa reilumpaan taloudelliseen asemaan niitä EU:n tuottajia, jotka valitsevat eläinystävällisemmät tuotantomuodot ja -käytännöt. Julkisessa ruokailussa opitut tavat ja laatu siirtyvät usein kotikeittiöihin, joten vastuullisuuden ja kestävyyden huomioon ottava laitosruokailu voi muuttaa ihmisten ruokailutottumuksia laajemminkin kestävämmäksi niin ympäristön, ihmisten terveyden kuin eläintenkin hyvinvoinnin kannalta. Jotta voitaisiin seurata direktiivin vaikutusta jäsenvaltioiden tasolla, tulisi kansalliset viranomaiset velvoittaa raportoimaan siitä, miten kestävyysnäkökulma on otettu huomioon julkisissa hankinnoissa.
Read full response