OpenLobby.EU
Explore

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

SOSTE

Järjestö on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntija.

Lobbying Activity

Response to EU Anti-Poverty Strategy

15 Oct 2025

EU:n köyhyyden vastaisen strategian on erittäin kannatettava. Köyhyyden vähentämisen tulee olla keskeinen EU:n tavoite, joka läpäisee kaiken toiminnan. Köyhyys voi vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään ja mahdollisuuksiin. Se asettaa rajoja ihmisen sosiaaliselle osallisuudelle, kuluttaa voimavaroja ja luo stressiä selviytymisestä. Se on riski terveydelle ja hyvinvoinnille. Heikentynyt terveys vaikeuttaa työnhakua ja mahdollisuuksia työllistymiseen. Lapsena koetulla köyhyydellä on pitkäaikaiset ja vakavat seuraukset. Erityisesti pitkäaikainen köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista. Strategiassa tulee huomioida, että köyhyyden syyt ovat moninaisia ja sen vähentämiseksi tarvitaan toimia kaikilla politiikan lohkoilla. Tarvitaan määrätietoista yhteiskuntapolitiikkaa: mm. työllisyyden parantamista, perusturvan tason korottamista kohtuullisen minimin takaavalle tasolle, kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämistä, toimivia ja saavutettavia sote-palveluja tulotasosta riippumatta sekä tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen. Strategia tulee muuttaa konkreettisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi, joiden etenemistä seurataan säännöllisesti ja tarvittaessa tehdään lisätoimenpiteitä. Jäsenmaiden köyhyyden vähentämisen etenemistä tulee seurata tiiviisti. EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on aiemmalla Eurooppa 2020 -strategiakaudella sekä osana sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa ollut määritellyt köyhyyden vähentämisen tavoitteet. Suomi ei saavuttanut Eurooppa 2020-strategian köyhyyden vähentämisen tavoitettaan. Myös nykyisestä köyhyyden vähentämisen tavoitteessa on liikuttu päinvastaiseen suuntaan ja köyhyys on edelleen kasvussa. Vaikka Suomen kehitys näiden sitoumusten täyttämisessä on ollut heikkoa, ei komissio ole kiinnittänyt EU:n talouspoliittisen ohjausjakson puitteissa juurikaan huomiota köyhyyden kasvuun. Päinvastoin Suomen komissiolta saamat maakohtaiset suositukset ovat osin saattaneet tukea leikkauspolitiikkaa, joka lisää köyhyyttä. Strategian tehokas täytäntöönpano vaatii, että se huomioidaan läpileikkaavasti kaikessa EU:n toiminnassa. Toimeenpanon tulee tapahtua EU:n politiikkarakenteissa, kuten eurooppalaisessa ohjausjaksossa, budjetissa sekä EU-lainsäädännössä. Ilman köyhyyden vastaisen strategian viemistä sisään näihin rakenteisiin se uhkaa jäädä vain listaksi yleviä periaatteita. Kaikkeen talousohjaukseen tulee ottaa mukaan köyhyysvaikutusten arviointi, jonka kautta haitalliset taloudelliset päätökset voidaan estää. Sosiaalisia indikaattoreita tulee seurata ja varmistaa niiden vaikuttavuus päätöksenteossa. Sosiaaliset investoinnit ja perusoikeudet tulee punnita samalla, kun tarkastellaan alijäämäsäännöksiä. Mittareiden ei tule keskittyä vain EU-keskiarvojen vertailuun, vaan ohjausjakson suosituksilla on kannustettava kaikkia jäsenmaita, myös nykyisillä indikaattoreilla hyvin pärjääviä, suoriutumaan yhä paremmin. Jotta köyhyyden vastaisella strategialla saataisiin aikaan todellisia muutoksia, sillä olisi oltava jonkinasteista velvoittavuutta jäsenmaiden kansalliset erityispiirteet huomioiden. EU:n toimivaltaa on laajennettava sosiaaliasioissa erilaisten vähimmäistasojen määrittelyssä sekä niitä koskevien suositusten tekemisessä sitovammiksi, ottaen huomioon jäsenmaiden erilaisuuden ja kansalliset erityispiirteet. Vähimmäisnormeilla tulisi olla riittävästi velvoittavuutta, jotta niitä noudatetaan. Köyhyyden vähentämisessä vähimmäisturvan riittävä kattavuus ja taso on yksi merkittävä tekijä. Jäsenmaiden etuusjärjestelmät vaihtelevat huomattavasti. Oleellista ei ole yhdenmukaistaa niitä vaan määritellä EU-tasolla selkeät seurattavat kriteerit, jotka kaikkien jäsenmaiden erilaisten etuusjärjestelmien tulee saavuttaa. Vähimmäisstandardit varmistaisivat sovittujen periaatteiden noudattamisen, mutta jättäisivät jäsenmaille vapaudenjärjestää toimeenpano kansallisten käytäntöjen mukaisesti. Kansalaisjärjestöjen ääni on huomioitava köyhyyden vastaisen strategian toimeenpanossa.
Read full response

Response to EU Civil Society Strategy

5 Sept 2025

Please see the document attached.
Read full response

Response to European Democracy Shield

26 May 2025

Please find the feedback attached.
Read full response

Response to Evaluation of the Public Procurement Directives

7 Mar 2025

Please find the feedback attached.
Read full response

Meeting with Jussi Saramo (Member of the European Parliament)

24 Sept 2024 · Euroopan sosiaaliasioiden tilanne

Meeting with Eero Heinäluoma (Member of the European Parliament) and Finland Chamber of Commerce (Keskuskauppakamari)

6 Sept 2023 · Topical issues

Meeting with Alviina Alametsä (Member of the European Parliament)

6 Sept 2023 · European Elections

Meeting with Henna Virkkunen (Member of the European Parliament)

6 Sept 2023 · Building a healthier Europe

Meeting with Nicolas Schmit (Commissioner) and

6 Oct 2022 · The Economy of well-being, Social Economy, European Care Strategy, Energy package.

Meeting with Sirpa Pietikäinen (Member of the European Parliament)

25 Feb 2022 · Post-Covid

Meeting with Annukka Ojala (Cabinet of Commissioner Stella Kyriakides)

8 Mar 2021 · VC: Webinar on the European Health Union - speech and exchange of views

Meeting with Arto Virtanen (Cabinet of Commissioner Jutta Urpilainen)

21 Jan 2020 · civil society and welfare economy